Kuten olen jo aiemmin todennut, en näe enää tarvetta käsitellä perinteistä kristillisyyttä tässä blogissa. Olipa uskosi mikä tahansa, jos se hyväksyy minut, minä hyväksyn sen! Suvaitsemattomuutta ei pidä suvaita - se on typerä vaatimus! "Pakanan" usko voi olla parempi kuin nk. "kristityn". - Marko
"Seksi on sielun pyhä laulu; Seksi on Itsen Pyhäkkö." - Aleister Crowley, "On Sexual Freedom"
Tee mitä tahdot on oleva koko Laki.
Minut kasvattivat agnostinen liberaali jenkki ja keskilännen jumalaapelkäävä konservatiivi etelän fundamentalistisessa baptistimaailmassa. Opetettuna rakastamaan ihmisiä sellaisina kuin he olivat ja sen mukaan kuinka he kohtelivat toisia, olin äärimmäistä vähemmistöä syvässä etelässä. Kasvoin uskoen ihmisten myötäsyntyiseen hyvyyteen ja että uskonto oli kainalosauva jota he käyttivät päästäkseen elämän läpi hyväksymättä todellista vastuuta teoistaan.
Olen rakastanut sekä miehiä että naisia niin kauan kuin voin muistaa. Ensimmäiset kokeiluni olivat isäni tyttöystävän tyttären kanssa, ja seuraavat miehen kanssa jonka tapasin rullaluistelemassa. En koskaan tuntenut tarvetta valita, mutta en koskaan voinut olla täysin avoin rajoittuneessa vanhanaikaisessa kristillisessä maailmassa jossa elin.
Kun tulin täysi-ikäiseksi, aloitin vaelluksen joka vei minut läpi Georgian, Oklahoman, Coloradon ja New Yorkin, kunnes viimein asetuin Bostoniin. Koko tämän ajan rakastin niin kuin tahdoin ja joissain paikoissa jopa löysin yhteisöjä missä saatoin ilmaista tätä täysin. Löysin jopa kinkyn puolen.
Läpi kaiken sen, tunsin jotain puuttuvan... henkisen puolen. Elin ja rakastin hyvin, mutta minulta puuttui jotain syvempää sisäisesti. Tiesin, että minkä tahansa valitsisin täyttämään tämän tyhjiön, täytyisi hyväksyä minut sellaisena kuin olin. Minä en katuisi sitä että olin täsmälleen se joka minusta oli tullut. Vei vuosia oppia olemaan oma itseni, enkä luopuisi siitä.
Tällä päätöksellä varustettuna, harkitsin uskomuksiani maailmasta ja ihmisten paikasta siinä, ja löysin Theleman, joka on kreikankielinen sana Tahdolle. Tällä polulla me tavoittelemme todellista tarkoitustamme, tahtoamme, ja pyrimme tekemään ennen kaikkea sen. Monien vuosien jälkeen minusta tuli papitar Ecclesia Gnostica Catholicassa eli Gnostilaisessa Katolisessa Kirkossa.
Viime vuonna homo-hetero allianssi (Gay-Straight Alliance) osavaltion Collegessa Salemissa toi minut puhumaan heidän HLBT-viikkonsa aikana tapahtumassa nimeltä "Sateenkaari henkisyys." Uskonnollisia johtajia eri uskonnoista oli kutsuttu sinne puhumaan homoseksuaalisuuden paikasta (tai sen puutteesta) heidän kunkin uskonnossa. Minulla oli helppoa verrattuna evankelikaalisiin, jotka parhaimmillaan saattoivat sanoa että he ja heidän Vapahtajansa rakastivat homoseksuaaleja, mutta että he olivat syntisiä ja heidän täytyy katua tai kärsiä kuolemanjälkeisessä elämässä. Thelemassa "teillä ei ole muuta oikeutta kuin tehdä tahtonne, tehkää se eikä kukaan toinen sano ei." Mitä se merkitsee on, että jos se on tahtosi, jos tiedät olemuksessasi että rakastat sekä miehiä että naisia, että tämä ei ole kokeiluvaihe vaan se kuka sinä olet, silloin me emme ainoastaan tue sitä että olet tuo sinä, me vaadimme sitä. Teeskennellä olevansa joku muu, rajoittaa itseään rakkautesi luonnollisesta ilmaisemisesta, on meille todellinen synti.
Esi-isämme Aleister Crowley kirjoitti että meillä "on oikeus elää oman lakimme mukaan." Tämä ei ole kutsu anarkiaan, vaan avoimesti ja häpeämättä olemaan keitä me olemme, vaatimaan vapautta olla tämä henkilö, ja puolustaa toisten oikeuksia olla heidän tosi itsensä. Tässä hän myös sanoo että meillä "on oikeus rakastaa ketä tahdomme, milloin, missä ja kuinka me tahdomme", siteeraten pyhää kirjaamme, Lain Kirjaa. Mitä totuudellisempaa yksilöllisen vapauden ja henkisen ilmaisun kannanottoa voi olla olemassa, kun rakkauden teon kautta me yhdistymme jumalalliseen?
Rakkaus on laki, rakkaus tahdon alla.
Lisätietoa Thelemasta, ks. Pakanaverkko ry.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti