Hiljattaisessa konsertissa hlbt-kristitty laulaja Marsha Stevens teki huomautuksen, joka sai minut uudelleen ajattelemaan asennettani kristillisen perheemme homokielteisiin jäseniin. Niille teistä jotka ette tiedä kuka Stevens on, tässä on lyhyt historia: teini-ikäisenä hän kirjoitti kristillisen laulun, josta tuli maailmanlaajuinen suosikki ja joka sisällytettiin moniin laulukirjoihin. Kun hän vuosia myöhemmin tuli ulos kaapista, monet kirkot repivät laulun kirjoistaan ja lähettivät hänelle kopiot, vain sanoakseen sanottavansa. Nyt hän työskentelee nousevien hlbt-muusikoiden kanssa, jatkaen samalla omaa palvelustehtäväänsä.
Tässä hiljattaisessa konsertissa hän kertoi tarinan kuinka hän ja hänen kumppaninsa saivat backstage-passit Gaitherin konserttiin. Stevens sanoi olleensa yllättynyt kuinka monet ihmiset - Gaitherit mukaan lukien - eivät ainoastaan muistaneet häntä jotain 20 vuotta sen jälkeen kun hän oli tullut ulos, vaan jopa ilmaisivat tukensa hänen palvelulleen hlbt-kristityille. Ja sitten hän teki huomautuksen, joka iski minuun niin voimakkaasti: jos Jumala oli kyennyt työskentelemään hänen sydämessään yli 20 vuotta siitä asti kun hän tuli ulos kaapista, varmasti Jumala oli työskennellyt myös Gaitherien sydämissä.
Tiedän että monia meistä turhauttaa kansakunnan nykyinen ilmapiiri - vaalitulokset ovat heikentäneet toivoamme kansaamme kohtaan, ja vihamielisyyden taso jota olemme kokeneet kanssakristittyjemme käsissä, saa meidät kysymään missä Jumala on Amerikan kirkossa. Mutta Stevens oivalsi että muutos on itseasiassa mahdollinen, jopa paikoissa joissa vähiten odotamme sitä. Vain siksi että ihmiset kirkoissamme eivät voi hyväksyä meitä kristittyinä nyt, ei merkitse etteivät he koskaan tule hyväksymään meitä. Jos pidämme kiinni lausunnosta että Jumala saattaa päätökseen työn, jonka Hän aloitti meidän sisässämme, silloin voimme luottaa että Jumala tekee samoin kaikkien muidenkin elämässä kirkossa.
Tästä on olemassa erinomainen raamatullinen esimerkki - hänen nimensä on Paavali. Jos muistat kertomuksen Paavalin kääntymyksestä, muistat että Paavalia eivät vetäneet Jeesuksen ihmeet ja myötätunto. Eivät häntä myöskään taivuttaneet Pietarin saarnat tai Pyhän Hengen vuodatus. Kun kirkko ensin astui maailmaan, Paavali ei ymmärtänyt sitä. Loppujen lopuksihan tämä kirkko jätti aktiivisesti huomiotta Raamatun selvät käskyt! He opettivat valhetta, saarnasivat jumalanpilkkaa, ja sallivat kaikenlaisia vastenmielisiä luonteita keskuuteensa! Ja niin Paavali tarttui toimeen - hän oli keskellä kristittyjen vainoja (autettuaan jo surmaamaan Stefanuksen) kun ylösnoussut Kristus ilmestyi hänelle. Ja jopa sen jälkeen kun hän hyväksyi kristilliset totuudet, hän yhä vietti vuosia oppien, kypsyen ja kasvaen uskossa.
Seuraavan kerran kun joku kristillisestä perheestä torjuu sinun kristillisen uskosi pätemättömänä, älä täysin ärsyynny. Sen sijaan ajattele Paavalia. Jos Paavali voi tulla ymmärtämään kunniakkaan hyväksynnän jonka olemme löytäneet Kristuksessa, niin voi silloin lähimmäisesikin. Joiltakin vastustajiltamme voi mennä 20 vuotta tunnistaa Kristuksen läsnäolon selkeä todistus elämässämme, mutta se on mahdollista. Kenties tämä on eräs syy miksi Jeesus kehottaa meitä rakastamaan vihamiehiämme - koska jos rakastamme heitä Jumalan rakkaudella, he saattavat jonain päivänä olla ystäviämme. Jos Jumala voi muuttaa meidät, Jumala voi muuttaa vihamiehemme. Ja niin olkoon Kristuksen nimessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti