"Ja voidakseen nostaa syytteen häntä vastaan he pitivät häntä silmällä, parantaisiko hän miehen sapattina"... "Silloin hän katsahtaen ympärilleen loi vihassa silmänsä heihin, murheellisena heidän sydämensä paatumuksesta, ja sanoi sille miehelle: 'Ojenna kätesi'. Ja hän ojensi, ja hänen kätensä tuli jälleen terveeksi." (Mark. 3:2,5)
Säännöt joita jotkut kristityt seuraavat yrittäessään miellyttää Jumalaa, eivät todellisuudessa ole Jumalaa miellyttäviä. Jos voisimme vain elää kahden säännön mukaan, jotka Kristus antoi ollessaan maan päällä, rakastaa Jumalaa ensin, ja rakastaa lähimmäistämme niin kuin itseämme, silloin ei todella ole tarvetta millekään muille säännöille, etenkään ulkopuolelle sulkemisen säännöille ihmisille, jotka haluavat vain rakastaa ja palvella Herraa, mutta ovat pakotettuja kätkemään todellisen identiteettinsä vainon tai torjunnan pelosta.
Lapsina tarvitsemme sääntöjä pitämään meidät turvassa ja ymmärtääksemme millä tavoin yhteiskunta toimii. Kun vanhenemme, tarvitsemme vähemmän sääntöjä, koska meillä on kokemuksia jotka ohjaavat meitä. Olen sitä mieltä että vauvakristityt tarvitsevat myös sääntöjä ja luulen myös että siinä fundamentalismi estää meitä muuttumasta. Se karkoittaa meidät fariseusten asemaan, joita huolettivat enemmän säännöt kuin ihmissuhteet, ja yhä uudelleen Jeesus ei ainoastaan riko noita sääntöjä, vaan Hän myös kurittaa uskonnollisia johtajia samalla kertaa, joka antaa meille käsityksen Hänen kannastaan aiheeseen.
Meidän suuri Jumalamme on väliinputoajien Jumala, masentuneitten ja hylkiöitten Jumala. Jeesuksen päivinä hylkiöt olivat spitaalisia. Tänä päivänä homoja. Kohteliko Jeesus spitaalisia kuten fariseukset? Ei, Hän seurusteli vapaasti heidän kanssaan ja rakasti heitä tasavertaisesti.
Jumala seurustelee vapasti meidän homojen kanssa tänä päivänä huolimatta siitä, mitä "kirkko" yrittää meille kertoa. Hän elää ja on kaikkien sydämissä, jotka rakastavat Häntä - ja Hän siunaa meitä yltäkylläisesti todistuksenaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti